torstai 4. heinäkuuta 2013

80km du Mont-Blanc Chamonix

Tarina "Mustan hevosen" vuoriseikkailusta

Oli hyinen talvipäivä pohjolassa ja ihmiset nauttivat vain takkojen lämmöstä. Tämä seikkailuja ja haasteita janoava sielu oli kuullut yhdestä uskomattomasta ensimmäistä kertaa järjestättävästä 80km vuorijuoksusta, jossa olisi nousumetrejä enemmän kuin suomessa järviä. Sen ulkomaankielisiä sivuja tutkiessaan, juuri mitään niistä ymmärtämättä, tapahtui ihme ja ilmottautuminen lähti nousuhuumassa. Hieman suhteita joutui käyttämään, että sai kelpoisuustodistuksen yhden tutun lääkäriltä, ja ilmoittautuminen vahvistettiin. Kevät ja kesä tuli nopeasti ja oli aika lähteä matkaan Busalla.

Meno ja paluumatka tehtiin jo tutuksi tulleella Busa K8;lla, joka on ollut Orange Team Hayabusa:n kulkuväline pidemmillä reissuilla. Laivalla Ruotsiin ja siitä Tanskan siltojen kautta Saksaan, Hollantiin, Luxemburgiin, Belgiaan, Ranskaan, Sveitsiin ja Ranskan Chamonix, joka oli siis juoksukilpailun lähtö ja maali. Menomatkalle tuli matkaa 2700km ja 6 ajopäivää (n.450km/p). Pari lenkkiä tuli tehtyä näinä matkapäivinä muttei matkustus ihan lepoa kuitenkaan ollut. Onneksi kisa starttasi vasta pe aamulla 04:00 joten ehti hyvin vielä tankkaamaan pastaa ja sitten yksi normi ruokailupäivä ennen kisaa. Punasoluja en uskaltanut tankata, mutta vaalea ohrapistelö piti nestetasot kohdallaan. Vähäiseen happeen totuttelu tehtiin pikaisesti Midillä päivää ennen, joka on 3842m korkeudessa.



Järjestäjien ohjeet olivat hieman sekavat ja varmuudeksi ostin ruokakupin kisareppuun, muut tavarat olinkin jo tuonut mukana kotoa. Juomaa olin tankannut reppuun n.1,2l ja yksi siripiri pötkö, pari suklaapatukkaa ja energia karkkeja 2 pussia. Pakolliset varusteet tarkistettiin numerolapun noudon yhteydessä ja ne olivat sade/core-takki, pilli, avaruuslakana, puhelin, otsavalo varaakulla ja vähintään 1l juomasäiliö. Arvelen repun painaneen noin 3kg eli oli tavallista kevyempi kuin 24h roga kisoissa, joissa se on yleensä painanut 5kg.

Kello herätti 03:00 pe aamuna ja nukuin hyvin ennen kisaa. Vaatteet päälle ja perinteiset toimet. Hotellihuoneessa yksinkertainen aamupala, 5dl jugurttia, banaani, mehua ja patonkia pureskelin siihen päälle. Sillä pärjätään hyvin, koska tankkaus oli onnistunut, vaikka reissussa voikin masu mennä sekaisin. 03:40 rensselit niskaan ja matka hotellilta kilpailun lähtöpaikalle, joka oli noin 5min kävelymatkan päässä keskusaukion kulmilla. Siinä vähän kuvia ja tunnelman fiilistelyä muiden suomalaisten osanottajien kanssa, lamppua tarvitaan kun aurinko nousee vasta myöhemmin.



Kuuluttaja hehkutti jotain ranskaksi ja sitten paukusta matkaan lähti 622 uskalikkoa. Yritin vasemmalta reunalta ohitella porukkaa Kolehmaisen Mikon kanssa ja hyvin siinä onnistuttiin. Itselle sain ihan hyvän paikan letkassa ettei menty liian vauhdikkaasti. Jossain oja ja kivi paikoissa jouduttiin pysähteleen, kun letkassa oli jotain neiteily porukkaa rynninyt kärkeen. Suunnistajana ei ollut mitään ihmeellistä niissä kohdissa, mutta hyvä tietty on ottaa varman päälle vaikkakin se oli kyllä ylivarovaista mielestäni. Mentiin sellaisessa Jukolamaisessa valoletkassa mäkeä ylöspäin ja välillä näkyi Chamonix keskustan valot. Tilanne oli sinällään tuttu, mutta ensimmäinen 1400m nousu hieman jännitti.

Mäkeä noustessa riisuin takin noin 30min kohdalla ja pakkasin sen reppuun lennossa. Se onnistuu hyvin ylämäessä ja tasasella, mutta alamäessä ei, koska kompastumisvaara on liian suuri. Sillä sain pidettyä nestekulutuksen kurissa pitkässä ylämäessä, kun jäähdytys pelasi peremmin. Hihoihin kertyi nestettä kastepisteeksi saakka ja siitä olisi saanut hienon kuvan. 1h kohdalla oli varmaankin noustu jotain +700m ja siinä laskeskelin että tuleepas tästä pitkä päivä, jos loppumatka on yhtä hidas. 1km vauhdit olivat 20-25min luokkaa. Päätin kuitenkin keskittyä nousuun ja hyvien kuvien saamiseen, koska ajalla/sijalla ei ollut merkitystä minulle ensikertalaisena. Olin tietenkin laskenut sellaisen teoreettisen ajan, noun 14h, mutta se oli vain sellainen ajatus. Eihän minulla ollut yhtään vuorijuoksukokemusta takana.


Noin 2000m korkeudessa laitoin takin takaisin päälle ja asettelin buffit myös hieman paremmin. Tässä kohdin ensimmäiset lumet tulivat vastaan. Huhu kertoi että nollaraja olisi jossain näissä korkeuksissa ja pakkaselle mennään. Ensimmäinen huippu oli gps:n mukaan noin 2523m. Aikaa oli kulunut 2h 11min ja korkein kohta oli voitettu. Hieman ennen korkeinta kohtaa oli ensimmäinen väliaika piste jossa numerolappu luettiin. Ylämäki oli nyt tiedossa mitä se voi olla ja sitten alamäen kimppuun. Kokeilin erilaisia tyylejä lasketella alamäkeen mutten saanut sitä mitenkään rullaavaksi vaan porukkaa lappoi oikealta ja vasemmalta ohi. Varmuudeksi päätin mennä rauhassa mäen alas ja koska niitä oli vielä jäljellä 4 lähes samanlaista. Pidin lyhyen puskatauon myös läheisessä pusikossa. Lumista rinnettä juostessa alaspäin olivat maisemat aivan upeat ja aamuiset valon säteet värittivät maisemat mitä monimuotoisemmiksi.





Eka nousu oli yhtenäinen ja lasku oli kahdessa osassa, jossa välissä oli vaakasiirtymä. Siellä pääsi juoksentelemaan ihan silkasta ilosta ja jyrkemmät mäet mentiin omalla hitaalla töpö askeleella. Jotenkin matka Vallorcine kylään meni huomaamatta ja siinä tuli otettua paljon kuvia ja tankattua 2 virvoikeasemalla teetä, lihakeittoa, kolaa, suklaata, sitruunaa, appelsiinia sekä kakkuja minkä ehti. Juomasäiliön täytin vasta ekan kerran kylässä. Rinteellä oli aivan uskomattoman jyrkkiä laskettelurinteitä ja usein polun vieressä näkyivät vain kuusen latvat. Pudotusta oli ainakin +20m jollei enemmänkin. Jonossa juokseminen oli muuttunut satunnaisiksi 3-7 porukoiden ryppäiksi ja joskus kun sumuverhon takaa näkyi vuoria niin kuului kohauksia tai sitten joku jäi niitä kuvaamaan. Kerran yhdessä jyrkässä rinnekohdassa mentiin 3 porukassa ja yksi alppikauris juoksi alamäkeen ihan meidän edestä ja me kaikki ihmeteltiin miten se ton teki. Me jos olis harhauduttu polulta niin olis pyöritty mäki alas niin että heilahtaa.



Toka nousu padolle meni jo mielestäni rutiinilla ja tiesin mitä vauhtia pitää mennä ja kastelin aina buffin vuoripuroissa, jottei nuppi kuumene liikaa. Tämän vinkin bongasin yhdeltä edellämenijältä. Ohiteltavia oli satunnaisesti ja kuvaaminen lennosta oli hyvää ajan tappamista. Lisäksi mietin mitä kuvakulmia voisi saada sekä laskeskelin loppuaikaani vaikkakin se olisi liian aikaista vielä. Järjestäjien kuvauspaikoilla mallattiin juoksutyyli aina kohdilleen ja lopuksi pysähdyttiin näyttämään numeroa kun se oli mun trikoissa kiinni niin eihän se kokonaan näy aina. Nousun jälkeen oli kettinki kaiteita ja teräsaskelmia pahimmissa paikoissa ja siinä meinasin jonoja syntyä kun kaikki eivät ole varmoja askelmerkeistä. Ohittelin tässä yhden pidemmän letkan ja kuvailin sitä vähän kameralla edestä ja takaa.




Toka lasku oli yllättävän juoksuvoittoinen ja siinä olis voinut päästellä kovaa mut en ihan uskaltanut. Olin jo aikaisemmin ottanut suolaa ja buranaa varuiksi, koska vasen polvi on joskus rasittunut tällaisesta ja etureidet on kerran Kolilla posahtaneet niin osaa aika hyvin tuntea omat kolotukset. Kaupungin reittiopastukset olivat maalattu katuun ja kun sen ymmärsi niin ei tullut harhamutkia. Muualla reitti oli merkitty Salomon nauhoilla tai heijastin reittitikuilla. Tokan kerran kaupunkiin tulessa kierrettiin puroa vaikka kuinka pitkältä ja tehtiin hassuja mutkia. Tankkauspisteeseen päästiin toistamiseen ja pöydät notkuivat evästä. Toisen kerran juomapussi oli tyhjä vaikka ekalla kerralla sielä oli vajaa 0,5l eli matkalla juomaa oli mennyt noin 2l + juomapisteilla juodut nesteet. Muistin myös minne olin piilottanut energia poretabletit ja täytin leilin läyteen ja pari poretta sekaan. Söin huollosta myös geelin mennen tullen, eli tankkaus oli onnistunut matkalla hyvin. Fiilis oli hyvä ja lähetin Merjalle viestin että takalenkki oli takana ja matka jatkuu. Gps näytti 44k.




Jotenkin kylästä lähtiessä kuvittelin mäkiä olevan vain 2, mutta myähemmin selvisi että niitä on 3, koska muuten 6000m ei täyty millään. Mäkeä noustessa karja-aitaukseen oli harhautunut pari kilpailijaa ja viitoin heille reitin suuntaan ja olivat jo ymmärtäneet menneensä väärään suuntaan. Mäki tuntui nousevan hyvää vauhtia ja ketään kaveria en saanut omaan kyytiin mukaan, vaan ohitteluksi meni. Siinä mielessä olisin voinut nostaa itseni alussa korkeammalle, mutta hyvä näin. Jotenkin mua ei ole luotu kärjessä juoksijaksi vaan tasasen vauhdin menijäksi ja takkailijaksi. 3 mäen väliaikapisteessä ymmärsin, että nousuja taitaakin vielä olla 2 edessä ja pitää ottaa puurappuset rauhalliseet kun alamäkeen ei kannata lähteä pyörimään.




Kärjen tullessa maaliin alle 10h, mulla oli noin 56k takana. Tiedon sain Merjalta puhelimeen sekä kuulin, että omas sijoitus vaan nousee koko ajan. Tämä auttoi lisäämään motivaatiota ja tuumailin että jos pääsen alle 100 joukkoon niin on aivan upea suoritus. Aika tuntui painuvan päälle 14h ja arveliin vielä kuitenkin pääseväni alle 15h mutta alamäet menivät tosi hitaasti ja ylämäissäkin oli myös hankalia paikkoja. Monesti meinasi mennä sellaiseksi sik-sakiksi kun olis pitänyt mennä vaan suoraan lipulta lipulle. Tässä vaiheessa muutkin kisailija alkoivat jo juttelemaan enempi ja muut puhu mulle ranskaa ja mää väänsin ralli-enkkua, tosin joskus suomeakin Sekä Bonjour-Merci oli kova sana kun edellämenijät antoivat tietä ja sai kannustuksia. Olis kait pitänyt hokea perkelettä enempi olisivat suomalaiseksi tunnistaneet ;-)




4 nousu ja lasku meni vähän ohi kun väsymys painoi ja yhden kylän terassille meinasin jäädä oluelle kun mulla oli rahaa mukana. Oletin että tässä kylässä on huoltopiste mutta ei ollut vaan piti jatkaa metsikön läpi jotta pääsi seuraavalle huoltopisteelle. Yksi nainen kyseli km tähän kylään tultaessa ja näytin niitä ja nousumetrejä hänelle. Ilmeisen pihalla porukka oli matkoista ja metreistä ja ilmeisesti olivat sipanneet kovan alun takia ja heillä alkoi se suuri taistelu.

Jäätikkönousu oli aivan karmeaa kivikkoa. Välillä ei tiennyt minne olis katseensa suunnannut. Oli keinuvia kiviä ja tikkaita. Yksi kioskikin matkalle osui, siihen jäi pari heppu juomaan jotain suola paukkua. Seuraavaksi oli isompia rakennelmia eli Montenvers jonne joku junakin taitaa tulla. Itse jäätikön reunaan alhaalle pääsee hiihtohissillä.



Helikopteri toi viimeiselle välaikapisteelle järjestäjiä ja näytti hienolta sen saapuminen rinteelle ja poistuminen. Tultiin samaan aikaan helikopteriväen kanssa väliaikalukuun ja kuvasin kyltin, jossa luki Chamonix 1h 50min.



Viimeisen laskun alkaessa en ollut ihan varma oliko nousut tässä vai ei koska noususumma oli vajaa mutta arvelin että pikku nousuja voi vielä tulla. Tässä vaiheessa oli jo tuuletukset herkässä ja loppu piti ottaa tarkasti ettei tule kuperkeikkoja. Perinteisesti viimeisessäkin alamäessä minut ohitti muistaakseni 3 kaveria ja mitään ei ollut tehtävissä. Hienosti pojat menivät mäkeä alas. Olin tietty heidät ohittanyt edellisessä mäessä ja pientä vitsiä siitä keskenään väännettiin. Taas seurasin korkeustiedosta paljonko kylään on matkaa km oli vähän mutta metrejä paljon. Kylä näkyi lähes koko ajan ja ajattelin niitä jotka joutuvat lopun tulemaan pimeällä otsavalon kanssa että se vasta hurjaa onkin. Itse olisin varmaan jättänyt leikin kesken jos olis pitänyt tulla yöllä maaliin.

Metrit vähenivät kivasti ja yritin vielä muutaman kuvan ottaa ja lopulta näin Midin kaapelivaunun vaijerit ja nyt oltiin lähellä. Mietin jo miten tuuletus tulee menemään kun maaliin pääsen. Viimeiset mutkat oikaisin kun kuulin tutun huudon alhaalta parkkikselta. Siihen totesin etten "ikinä enää tule tänne, perkele" Ihan kauheeta ylös alas sahaamista. Olis ees juostu kunnon harjanteelle 500m pudotuksilla ;-) Yhdessä Merjan kanssa juostiin parkkikselta saakka maaliin ja päästelin sen mitä tossuista tasasella pääsee. Enää ei päästetä niitä sauvakävelijöitä ohi. Fiilis oli ihan super kun kaikki ihmiset kaduilla kannusti ja tunsi olevansa Voittaja! Voisin sanoa että viimeinen km oli mahtavin kokemus koko kisasta, koska siinä tulee hiljaiselta vuoripolulta kansan hurmion sekaan ja maalissa oli tarjolla kunnon juomat, olutta, jägeriä, kokista ja jne. Siinä kilisteltiin muiden maalintulijoiden kanssa ja mitali oli todellakin ansaittu!



Kokonaisvauhtini oli mielestäni tasainen ja hyytymistä ei juurikaan tullut. Alamäkien alut menivät tosi hitaasti alussa, ennenkuin jalat vähän vertyivät. Ylämäissä olin mielestäni hyvä. Jonotteluun ja kuvien ottamiseen meni tietty aikaa sekä huoltopisteellä tankkaukseen, kun sen paikallaan oloajan olisi voinut edetä kävellen. Yhtään enempää ei olisi irronnut tästä ukosta eli ihan kaikki tonne polulle jäi. Etureidet ovat kipeinä vielä 4 päivänkin jälkeen, kun tätä laivamatkalla Saksasta Helsinkiin kirjoittelen. Täytyykin tästä lähteä laivan kuntosalin kautta saunaan ja porealtaaseen palauttelemaan :)

Perkele, mä voitin vuoret!


ja video seikkailustani (suoralinkki):


Järjestäjien ilmoittamat datat:
15 h 13 min 38 sec
74 sij. kaikista / 470 tuli maaliin / matkan lähti 622
35 sij. omassa sarjassa / 182 tuli maaliin / matkaan lähti 219
Keskivauhti 5,54km/h
Noususumma 6044 m
78 km

Garmin ilmoitti hitaimmaksi km 73:n eli 24:24 min/km  ja nopein oli yllättäen 26km eli 5:33 min/km.
Keskisyke oli noin 143 ja oikeastaan vähän vähemmän, koska alussa oli noita ylimääräisiä piikkejä.
Korkeuden lisäys 5885m
Korkeuden lasku 5874m

Järjestäjien väliaika talukko:

korkeus ja paikka             nopeus     sij.          kello kilpailu aika välimatka kok. matka
1037m chamonix 0,00 km/h 000 Ve. 04:01  00:00:00 0 km 0 km
2457m le brévent 3,99 km/h 213 Ve. 06:12  02:10:59 8,7 km 8,7 km
1870m la flégère 6,27 km/h 230 Ve. 07:25 03:24:13 7,7 km 16,4 km
1278m vallorcine aller 6,10 km/h 183 Ve. 09:07 05:05:59 10,3 km 26,7 km
1950m col du passet 4,60 km/h 159 Ve. 10:14 06:13:22 5,2 km 31,9 km
1277m vallorcine retour 4,74 km/h 125 Ve. 11:58 07:56:50 8,2 km 40,1 km
1998m col des posettes 4,98 km/h 121 Ve. 12:52 08:51:26 4,5 km 44,6 km
1252m argentiere 5,65 km/h 110 Ve. 14:27 10:25:46 8,9 km 53,5 km
1913m plan joran 4,96 km/h 93 Ve.  15:21 11:20:04 4,5 km 58,0 km
1099m les bois 7,12 km/h 89 Ve.  16:14 12:13:25  6,3 km 64,3 km
1903m le montenvers 3,80 km/h 76 Ve.  17:33 13:32:42  5,0 km 69,3 km
2117m alpage de blaitière 4,59 km/h 71 Ve.  18:13 14:12:34 3,0 km 72,4 km
1035m chamonix 5,54 km/h 74 Ve.  19:14 15:13:38 5,6 km 78,0 km

tiedot kerätty: http://mbm.livetrail.net/coureur.php

järjestäjän reittikartta

ps. Kuvalinkki tullee myöhemin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti