sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Mammuttimarssi maraton

Kerta kerran jälkeen päästään nauttimaan sysipimeästä syysmetsästä. Vielä kun annamme mielikuvituksen viedä mukanaan saamme parhaat sävärit eikä menoa sen kummemmin kannata jarrutella,

Pohjatyönä tein reittisuunnitelman varmoja valintoja pitkin nojaten Ilvesreittiin. Polkua tuli ja tylsää tietäkin (kun oikominen ei kannata aina). Sopivan mukavasti vaihtelua ja peräti yksi rymypätkäkin. Rasteja oli 10 kpl, jotka sijoittuivat normaalista poiketen hieman haasteellisempiin paikkoihin. Toki paikallistuntemuksesta oli hyötyä, parin vuoden takainen yö-roga samalla alueella, antoi hyvät pohjat digitaalisten avoimien karttojen käyttämiseen.

Matkaan lähdettiin joukon hänniltä, kun tarkoitus olisi tunnustella menoa ja lisätä sitä ilokaasua koneeseen, jos meno tuntuu maistuvan. Vajaan 5km matka R1:lle tunnusteltiin vauhtia. Keli oli lämmin ja pian painelin pelkällä pitkähihaisella paidalla. Karttaa selostin sen mitä kerkesin ja tiedustelin vauhdin sopivuudesta. Ekalla rastilla nähtiin paljon oiko yrityksiä ja monet niistä menivät suohon. Reilulla tiekierrolla säästettiin voimia, vaikka matkassa hävitiinkin, aika oli lähes sama.

Matkan aikana löysin hyvän vauhtisäännön meille. Tekniset polkupaikat kävelin, kuten ylämäet. Helppo ja tasainen polku juostiin. Sekä tiellä pääsääntöisesti juostiin koko ajan poislukien jyrkät ylämäet. Edettiin mukavasti ja sen verran ripeästi, että suunnistusvastuu lopulta jäi kokonaan minulle ja enkelit havainnoivat maastoa. Vauhti kuulemma oli sopivaa vaikka tarkkakorvainen kuuloni oli jo aistinut pientä puuskutusta.

R3:lla oli hieno luola, jonne päästiin pienellä rymyllä. Magee paikka! Yritin kuvailla kaikissa sopivissa paikoisa ja nähtävys rasteilla toki fiilistelimme sopivasti. Hieman harmitti, että parhaat hienoimmat harjupaikat olisi ollut kiva nähdä auringon laskiessa tai noustessa. Toki olihan meillä nyt kuu ja tähdet seurana, eli pilvet olivat väistyneet tieltämme.

Uintirasti R6 oli säväyttävä.

Yhden tai oikeestaan 2 pummia tuli, joista toinen oli hetkinen polkua vääräänsuuntaan Hyypiönmajan jälkeen, ns oranssilla merkitty polku. Toinen oli tuo reitti maaliin, jossa olisi parempi valinta ollut vasemman kautta peltojen siksakilla. Tiukasta pummi analyysistä huolimatta sain porukkamme iloisesti metsään ja sieltä pois.

Huolimatta siitä, että minua varoitettiin enkelten äänekkyydestä matkan jälkipuoliskolla oli hetken hiljaisia hetkiäkin kunnes maaliin oli tarpeeksi lyhyt matka ja tunnelma nousi tähtitaivaalle.


Ja se perinteinen video..


gps seuranta

By Kakkuvuoren kompassin enkeli polut  - "½ Orange Team Hayabusa (Tomi) + Team Hervottomat (Enkelit)"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti